JUNKERS JU 88 A-4 OHJEET

Vaakapommitus Junnulla

Esivalmistelut ennen lentoa

Esimerkki lentosuunnitelmasta.

Yllä on esimerkki lentosuunnitelmasta Mission Planner -sovelluksella. Laivueenkomentaja on suunnitellut tehtävän hyvissä ajoin etukäteen. Komentaja on määrännyt etukäteen kolmen koneen lentueille osastonjohtajat ja heille kaksi (tai kolme) siipimiestä. Komentaja jakaa lentueille pommituskohteet ja antaa myös säätiedot sekä käskee pommilastin ja polttoainemäärän (kaikille yleensä sama). Jokaisella lentueenjohtajalla on oltava (läppärillä tai tabletilla) IL2 Mission Planner (MP) -sovellus jonka linkki löytyy sivuston oikeanpuoleiselta palstalta. Laivueen komentaja jakaa (striimaa) johtajille lentosuunnitelman jota voivart muutkin halutessaan käyttää.

Kaikki osaston lentäjät ottavat esille tiedustelukuvan kohteesta (läppärillä tai tabletilla) ja tarkastelevat sitä huolella. Ajantasalla olevat Virtual Pilots Multiplayer-palvelimen ilmakuvat löytyvät TÄÄLTÄ. Laivueen komentaja jakaa kohteet ja pommitusohjeet siten, että jokainen lentäjä tietää tarkkaan mitä maalialueella pitää pommittaa.

Junkers Ju88 pommitähtäin.

Ennen starttia asetetaan pommitustähtäimeen (näppäimistön V-kirjain) etukäteen säätiedot laivueen komentajan antamien ohjeiden mukaan. Tuulen suunta suhteutetaan koneen lentosuuntaan lopullisella pommituslinjalla joka tässä tapauksessa se on 180 astetta. Jos tuulee pohjoisesta laitetaan tähtäimen WIND ANGLE (TUULIKORJAUS) osoittamaan koneeseen nähden takatuulta (185 astetta) kuten kuvassa, koska tuulee keskimäärin sunnasta 005 astetta. WIND SPEED (TUULENNOPEUS) -kytkimellä asetetaan keskiarvo tuulennopeudesta eri korkeuksissa, esimerkissä 3 metriä sekunnissa (m/s). Tuulikorjauksen säätimet ovat pommitähtäimen vasemmassa alakulmassa.

Tuulikorjauksen lisäksi tähtäimeen asetetaan etukäteen myös likimääräiset korkeus- ja nopeustiedot ALTITUDE (KORKEUS) ja AIRSPEED (ILMANOPEUS) -säätimillä oikeasta yläkulmassa. Tässä tapauksessa lentosuunnitelman mukaan pommituskorkeuden on tarkoitus olla noin 5200 metriä ja nopeuden noin 310 kmh.

Osaston kokoaminen ja nousulento

Lähtökentälle ryhmitytään lähtövalmiuteen kiitoradalle peräkkäin ja noustaan mahdollisimman lyhyin välein ilmaan laivueen komentajan antamien ohjeiden mukaan. Kokoontuminen jonomaiseen nousumuotoon tehdään siten, että johtokone kiertää kenttää MATKATEHOILLA 75% = ATA 1,15 / RPM 2250 laajassa kaaressa noin 500 metrin korkeudessa navigointivalot päällä. Takana nousevat ottavat johtokoneen kiinni lentämällä hieman matalammalla (300-400 metriä) ja leikkaamalla "sisäkurvasta" johtokoneen perään JONOMUOTOON.

Seurattavat asiat nousutehoilla.

Kun osasto on koottu laivueen komentaja ilmoittaa suunnan ensimmäiselle etapille ja käskee osastolle NOUSUTEHOT 85% = ATA 1,25 / RPM 2400. Kaasua EI lisätä missään vaiheessa vaikka ahtopaine pienenee (ATA-mittarissa) ahtimen ollessa vielä 1-asennossa. Ahdin menee 2-asentoon 3000 metrissä jolloin ahtopaine nousee taas sopivaksi. Siipikoneet voivat säädellä hieman kaasulla paikkaansa (80-88 %) jonomuodostelmassa mutta vain tarvittaessa. HUOM! RPM-säätöön ei tarvitse puuttua.

Takana lentävät koneet nousevat hieman alempana jonossa jolloin johtokone ja edellä menevät näkyvät hyvin tuulilasin keskellä ylempänä. Takana tulijat pitävät "tähtäyspisteensä" koko ajan hieman muiden edellä lentävien ALLA eivätkä yritä "tähdätä" suoraan johtokoneeseen. Kaikki kiipeävät pelkästään KORKEUSTRIMMIÄ käyttäen, jolloin vauhti pysyy automaattisesti sopivana kaikilla: ilmanopeus noin 250 km/h ja nousunopeus 3-5 metriä sekunnissa lämpötilasta riippuen. Jos korkeutta yrittää vetää sauvasta jää auttamatta porukasta jälkeen, koska korkeusperäsimen käyttö ilman trimmiä jarruttaa tehokkaasti vauhtia. Sama koskee vielä enemmän sivuperäsintä, se on varsinainen ilmajarru. Pienissä suunnanmuutoksissa on toki käytettävä myös peräsimiä mutta niin vähän kuin mahdollista.

Osaston johtaja ilmoittaa oman korkeustrimmiasetuksensa lisäksi myös JÄÄHDYTINKIDUSTEN asennon (prosentteina) muille, sillä viimeksimainittu vaikuttaa myös nopeuteen. Kun kaikki säädöt ovat samat kuin johtokoneella niin se helpottaa osaston koossa pitämistä!

Matkalento kohteelle vihollisalueella

Kun tavoitekorkeus on saavutettu (yleensä vielä omalla puolella rintamaa) siirrytään laivueen komentajan käskystä matkalentoon. Kone trimmataan vaakalentoon (Pitch trim noin 0%), autopilotti (level stabilizer) laitetaan päälle ja moottorit säädetään MATKATEHOILLE 75% = ATA 1.15 / RPM 2250. Matkatehoilla lennetään maalialueelle asti ja myös paluumatka. Tällä säästetään moottoreita jos hätätilanteessa täytyy ottaa enemmän tehoja käyttöön.

Kolmen pommikoneen muodostelma joka mahdollistaa tehokkaan torjuntatulen.

Seuraavaksi tehdään tärkein asia eli kootaan kolmen koneen muodostelmat johtokoneiden ympärille yllä olevan kuvan mukaan. Lähestyttäessä johtokoneita käytetään ainoastaan autopilottia, autopilotin suunnanmuutospainikkeita ja tarvittaessa kaasua. Alussa riittää väljempikin muoto, mutta mitä lähempänä koneet ovat toisiaan sitä parempi on niiden torjunta-aseiden yhteisvaikutus vihollishävittäjiä vastaan. Seuraavat kolmen koneen muodostelmat lentävät johtomuodostelman perässä samaa linjaa ellei muuta käsketä.

Kolmen koneen lentueen johtokone katsottuna vasemman siipikoneen ohjaamosta. Kolmen koneen lentueen johtokone katsottuna oikean siipikoneen ohjaamosta.

Omalla puolella lennettäessä käytetään hyväksi omien kenttien tutkia (VP-palvelimella), lentokentät toimivat myös kauas näkyvinä maamerkkeinä eli välietappeina joita on matkan varrelle määritelty yleensä useampia. Kentillä sijaitsevien tutkien avulla osaston johtajan on hyvä tarkistaa ja korjata lentoreittiä kun koneet ilmestyvät tutkakuvaan. Muita hyviä maamerkkejä ovat järvet, joet, isot kaupungit ja metsäalueet.

Pommituslinja ja pommitus

Esimerkki pommituslinjasta. Esimerkki pommituslinjasta kohteen päällä.

Suoralle kohteelle vievälle pommituslinjalle käännytään viimeistään 30 km ennen kohdetta ja kone laitetaan taas autopilotille komentajan käskyjen mukaan. Esimerkkitehtävässä lähestytään tehdasaluetta suoraan pohjoisesta suuntaan 180 astetta. Pommitus voidaan tehdä kahdella tavalla joko siten, että jokainen huolehtii oman tähtäyksen ja pommien pudotuksen tai siten, että osastojen siipikoneet pudottavat pommit osastojen johtajien antamalla käskyllä.

Ensimmäisessä tapauksessa jokainen siirtyy käskystä tähtäimeen, asettaa sen VIEW (KATSO)-asentoon ja käyttää FURTHER/CLOSER (KAUAS/LÄHELLE) -säätimiä ja etsii navigointikartan avulla maamerkit pommituslinjalta sekä pyrkii saamaan linjan mahdollisimman hyväksi pommitusta ajatellen. Samalla tarkistetaan ja kalibroidaan tähtäimen nopeus- ja korkeusasetukset täysin kohdalleen kun koneen nopeus on vakiintunut.

Toisessa tapauksessa jokainen pysyy tiukasti johtokoneensa siivellä ja pudottaa pommit osaston johtajan käskystä. Silloin ainoastaan osaston johtaja käyttää pommitähtäintä. Pudotuskäskyssä on valmisteleva osa ja sitten varsinainen pudotuskäsky esimerkiksi näin: "Huomio, valmistautukaa pommitukseen - aikaa noin 15 sekuntia - aikaa noin 10 sekuntia - aikaa noin 5 sekuntia - PUDOTA!" Tällöin jokainen painaa pommipainiketta ja pommit putoavat johtokoneen molemmille puolille. Jos 3-4 koneen lentueita on useampia täytyy jokaisen lentueen johtajan antaa lentueen omalta alikanavalta em. pudotuskäsky (ns. Whisper-kanava).

Pommitähtäimen käyttö

Kun kohde näkyy tähtäimessä etuviistossa alla olevan kuvan osoittamalla tavalla on pommituslinja täsmälleen oikea kun kohteelle tullaan suuntaan 180 astetta eli pohjoisesta. Vertaa näkymää ylempänä olevaan tehdasalueen ilmakuvaan (ajattele se ylösalaisin): Tähtäimessä vasemmalla näkyy joki, keskellä suuri metsäaukea jonka keskellä on vielä metsäsaareke. Rautatie menee aukean läpi pohjois-eteläsuunnassa läheltä metsäsaareketta ja pommituskohde on rautatien ja metsäsaarekkeen välinen linja.

Esimerkki pommituslinjasta tähtäimen läpi katsottuna.

Tarvittaessa suuntaa voi korjata jonkin verran tähtäimessä alhaalla keskellä olevalla autopilotin suunnanmuutospainikkeilla (tai näppäimillä). Pommit pudotetaan manuaalisesti kun tähtäinristikko on kohteen päällä. Pommit putoavat täsmälleen tähtäimen osoittamaan paikkaan kun kalibrointi on tehty huolellisesti ja tuulikorjaus huomioitu. Viimeisen pommin jälkeen tähtinristikko kääntyy automaattisesti ala-asentoon ja sen läpi voi katsoa mihin pommit osuvat.

Huomioitavia asioita osastolennossa

Jos laivueen komentaja tai lento-osaston johtaja ammutaan alas, ottaa joku muista lentueenjohtajista osaston komentoonsa. Mission Plannerin lentosuunnitelma voi olla kaikilla siipikoneidenkin ohjaajilla näkyvissä, mutta osastolennon aikana navigointikarttaa ei ehdi juuri katsoa ko.ska huomio on oltava koko ajan johtokoneessa ja oman paikan pitämisessä muodostelmassa. Sen lisäksi on seurattava nopeusmittaria, korkeusmittaria, keinohorisonttia, kaarto- ja kallistusmittaria sekä kompassia. Jos osasto hajoaa, niin silloin on jokaisen pystyttävä navigoimaan itsenäisesti kotikentälle

Laivueen komentaja tai osaston johtaja antaa aina välillä kaikille selkeät paikkatiedot koordinaatioruudustolla, esim. noin 20 kilometrin välein. Sen voi kirjoittaa muistiin jolloin jokaisella lentäjällä on saatavilla ainakin viimeinen tarkka sijainti jos jotain yllättävää tapahtuu matkalla. Lentosuunnitelma voi olla auki jokaisella siipimiehelläkin jos käytössä on läppäri tai tabletti, myös lentosuunnitelmasta tulostettu kartta kelpaa hyvin. Siitä ei kuitenkaan seurata osastolennon aikana sijaintia tarkasti, vaan pidetään yleiskuvana koko kartta näkyvissä. Etappien käännöksissä jokainen saa ainakin senhetkisen paikkatiedon tietoonsa.

Apuvälineitä ja ohjeita pommikoneen lentäjälle

Junkers Ju88 A-4 Junnun tarkistuslista. Syöksy- ja liukupommitus Junkers Ju88 A-4 pommikoneella.

Junkers Ju88 A-4 tekniset tiedot ja historia Suomessa kirjasta 'Lentäjän näkökulma IV' (Jukka Raunio). Alkuperäinen saksalainen Junkers Ju88-lentäjän ohjekirja englanniksi käännettynä.

Pommituslentäjän raamattu jossa on kaikki Online-ilmasodan pommikoneiden toiminnasta. Laskeutuminen yhdellä moottorilla Junkers Ju88 A-4 pommikoneella.

VP-servun tilannekartta ja tiedustelukuvat

Finnish Virtual Pilots - Dynamic War-palvelimen reaaliaikainen tilannekartta. Finnish Virtual Pilots - Dynamic War-palvelimen.